Mikä CPU on parempi peleihin verrattuna sisällöntekoon

Pelaaminen vastaan sisällönteko: Ymmärrä prosessorikuormien erot

Ilmiö: Pelien ja sisällöntekojen eriytyvät vaatimukset

Tietokoneiden työmääriä voidaan nykyään pitää pääasiassa kahtena päätyyppinä. Pelien osalta kyse on siitä, kuinka nopeasti peräkkäisiä tehtäviä saadaan suoritettua – kuten fysiikkamoottorien numeroiden pyörittäminen ja tekoälyn hetkelliset päätökset. Sisällöntekijöillä taas on tarve järjestelmille, jotka hallitsevat useita asioita yhtä aikaa, kuten videoiden editointi tai 3D-mallien rakentaminen. Otetaan esimerkiksi Cyberpunk 2077. Jos joku haluaa pitää pelin sujuvasti käynnissä 144 kuvan kehysnopeudella 1080p-resoluutiossa, he tarvitsevat prosessoria, joka selviytyy ydintä kohtaan tehtävistä erittäin hyvin. Toisaalta 4K-videoiden vienti tapahtuu huomattavasti nopeammin moniytimisillä järjestelyillä, mikä ilmenee jo vuonna 2023 tehdystä Ponemonin tutkimuksesta, jossa ajan säästö oli noin 38 %. Siksi monet keskitason prosessorit eivät selviydy yhtä aikaa sekä pelaamisesta että sisällöntuotannosta, vaikka ne toimisivatkin erinomaisesti suoriutuessaan vain yhdestä tehtävästä.

Periaate: Yksisäikeisen ja monisäikeisen suorituskyvyn selitys

Yksisuuntaisessa suorituskyvyssä tarkastellaan pohjimmiltaan sitä, kuinka nopeasti prosessori voi käsitellä yhtä tehtävää kerrallaan. Tämä on erittäin tärkeää pelaajille, koska useimmat pelimoottorit edelleen luottavat vahvasti vain yhteen tai kahteen pääsäikeeseen. Toisaalta monisäikeinen suorituskyky jakaa työmäärän useammalle ytimeen, mikä on erinomainen uutinen niille, jotka käyttävät ohjelmia kuten Blender tai DaVinci Resolve. Niille, jotka pyrkivät saavuttamaan parhaat ruutunopeudet peleissä, kellotaajuus yli 5 GHz:lla aiheuttaa tavallisesti huomattavaa eroa. Mutta kun tehdään videonrenderöintiä tai raskasta prosessointityötä, yli 12 ytimen määrä alkaa todella kannattaa. Numerot kertovat myös tarinan: äskettäiset testit ovat osoittaneet, että siirtyminen 8-ytimisestä 14-ytimiseen prosessoriin vähentää 4K-videon vientiaikaa lähes puoleen, vaikka samasta piiristä saadaan vain noin 7 % parempi ruutunopeus pelissä Fortnite.

Tapaus: 1080p-pelaaminen ja 4K-videon renderöinti samalla prosessorilla

Strategia: Suorittimen arkkitehtuurin sovittaminen ensisijaiseen käyttötarkoitukseen räätälöidyn tietokoneen rakennuksessa

Kun rakennat tietokoneita erityisesti peleihin, etsi prosessoreita, jotka pystyvät saavuttamaan taajuuden yli 5,1 GHz ja joissa on 8–12 ydintä. Intelin 14. sukupolven i7-sarja ja AMD:n Ryzen 7X3D-mallit toimivat hyvin tässä käytössä. Sisällöntekijöille, jotka tarvitsevat vakavaa laskentatehoa, kannattaa valita vähintään 16 ytimen prosessori ja runsaasti L3-välimuistia, mieluiten 64 Mt tai enemmän. AMD Threadripper -prosessorit vähensivät Blenderin renderöintiaikaa noin 29 prosenttia verrattuna tavallisiin kuluttajaluokan suorittimiin viime vuonna Puget Systemsin tekemien testien mukaan. Niiden, jotka vaihtelevat pelien ja luovan työn välillä, tulisi löytää keskitie. Vuoden 2024 viimeisimmän Hybrid Workload -raportin mukaan 12 ytimisen prosessorin käyttö 4,8 GHz:n tai korkeammalla kellotaajuudella pitää suorituskykyerojen alle 8 %, kun siirrytään erityyppisten tehtävien välillä.

AMD vs. Intel: CPU-vertailu pelaamisen suorituskyvylle

Kellotaajuuden ja yhden ytimen suorituskyvyn vaikutus pelien FPS-lukemaan

Nykyään pelaaminen todella perustuu yhden säikeen suorituskykyyn, ja Intel on ollut pitkään tunnettu korkeista kellotaajuuksistaan, jotka saavat 1080p-pelit pyörimään sulavasti. Otetaan esimerkiksi heidän Core Ultra 200S -suorittimensa, joiden taajuus voi kohota jopa 6,0 GHz:ään. Mutta AMD muuttaa pelisääntöjä uusilla Ryzen 9000X3D-prosessoreillaan. Nämä piirit käyttävät niin sanottua toisen sukupolven 3D V-Cache-teknologiaa, ja Tom's Hardwarein vuoden 2025 testien mukaan ne saavat noin 30 % enemmän kuvia sekunnissa peleissä, kuten Cyberpunk 2077:ssä, vaikka niillä ei olekaan yhtä korkeita peruskellotaajuuksia. Tämä tarkoittaa, että prosessorin rakenne ja välimuistin koko ovat tulleet yhtä tärkeiksi kuin gigahertsiluvut, kun arvioidaan pelien suorituskykyä.

Pelaustulokset 1080p-, 1440p- ja 4K-resoluutioilla

• 1080p : AMD:n Ryzen 9 9950X3D johtaa 15–20 % Intelin Core i9-14900KS:n edellä e-urheilupeleissä ( Valorant , Cs2 ), kiitos 192 MB:n L3-välimuistia.
• 1440p/4K : Intel sulkee kuilun korkeammilla resoluutioilla, joissa näytönohjaimen rajoitukset vähentävät prosessorin hallintaa. Core i7-14700K vastaa AMD:n Ryzen 7 9800X3D:tä Starfield (4K Ultra).

Nämä tulokset viittaavat siihen, että resoluution valinta vaikuttaa merkittävästi prosessorin valintaan mukautettu tietokone .

Intel vs AMD -suorittimien pelisuorituskyky: Uusimmat sukupolvet vertailussa

AMD:n Zen 5 -arkkitehtuuri (Ryzen 9000 -sarja) kavensi Intelin IPC-etua (käskyt kierrosta kohti), tarjoten 12 % korkeammat 1 %:n alarajat in Hogwarts Legacy verrattuna Intelin 14. sukupolveen. Kuitenkin Intelin 15. sukupolven "Arrow Lake" -suorittimet säilyttävät johtoaseman viiveherkissä peleissä, kuten Microsoft Flight Simulator 2024 , jossa niiden 10 % nopeammat muistiohjaimet loistavat.

Kiistan analyysi: Dominoiko Intelin IPC-yliotetta edelleen pelit?

Intelillä on edelleen noin 5–8 prosentin IPC-etulyöntiasema sellaisissa synteettisissä vertailutesteissä kuin Cinebench R24 Single-Core, mutta kun tarkastellaan todellista pelisuorituskykyä, AMD:n välimuistilla optimoidut suunnitteluratkaisut tasoittavat tilannetta huomattavasti. Otetaan esimerkiksi Ryzen 7 9800X3D ja Core i7-15700K suoraan vastakkain Elden Ringissä 1440p-resoluutiossa. AMD-prosessori saavuttaa 22 kehystä sekunnissa enemmän, vaikka se toimii noin 300 MHz hitaammin. Tällainen käytännön ero alkaa muuttaa käsityksiä innokasyhteisössä. Noin kaksi kolmasosaa räätälöityjä PC-järjestelmiä suunnittelevista rakentajista, jotka pyrkivät saavuttamaan sulavan 144 Hz:n tai paremman pelikokemuksen, siirtyy nyt kohti AMD:n X3D-sarjaa, koska se tarjoaa paremman kehysnopeuden tasaisuuden erilaisissa peleissä.

AMD vs. Intel: Prosessorien suorituskyky sisällöntuotantotehtävissä

Ytimien määrä ja monisäikeisyys etuna sisällöntuotannossa

Nykyään sisällöntekoon hyötyy todella rinnakkaisten prosessointikapasiteettien käytöstä. Ohjelmistot kuten Blender, DaVinci Resolve ja jopa AutoCAD hyödyntävät tehokkaasti nykyaikaisten prosessorien useita ydintä nopeuttaakseen esimerkiksi videoiden renderöintiä tai 3D-mallien käsittelyä. Otetaan esimerkiksi AMD Ryzen 9 7950X, jossa on 16 ydintä ja 32 säiettä, ja joka pystyy valmistumaan 4K-videon viennistä noin 27 % nopeammin kuin Intelin Core i9-14900K, jolla on vain 24 säiettä, kuten vuoden 2024 testit ovat osoittaneet. Miksi näin tapahtuu? No, AMD on valinnut suoraviivaisen lähestymistavan, jossa kaikki ytimet toimivat samankaltaisesti yhdessä, kun taas Intel on päättänyt sekoittaa erilaisia ytimiä piireihinsä: toiset tarkoitettu raskaisiin tehtäviin ja toiset kevyempiin. Tämä tekee todellisen eroa suorituskyvyssä luojille, jotka tarvitsevat jokaisen säästetyn sekunnin pitkien renderöintiistuntojen aikana.

HandBrake-videon transkoodaus ja Cinebenchin moniydinvertailut

Vertailutestit paljastavat AMD:n 18 %:n edun videon muunnosprosesseissa, joissa kestävä moniytiminen läpivirtaus on tärkeämpää kuin Intelin korkeammat yksiytimisten taajuuden kiihdytykset. Intelin tehokkuusytimet vaikuttavat vähemmän laskennallisesti raskaisiin tehtäviin, mikä näkyy 14 %:n alhaisemmassa Cinebenchin moniydin-tuloksessa.

AMD:n ja Intelin tuottavuus- sekä sisällöntuotanto-suorituskyky: Kumpi johtaa?

Kun kootaan räätälöityä järjestelmää videonmuokkaukseen tai 3D-mallinnukseen, AMD:n uudet Ryzen 7000- ja 9000-sarjan prosessorit loistavat erityisesti raskaiden monisäikeisten tehtävien suorittamisessa. Nämä piirit sisältävät jopa 16 täyttä ydintä sekä runsaasti L3-välimuistia, mikä antaa niille etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden. Toisaalta Intelin hybridirakenne toimii kohtalaisen hyvin sovelluksissa, jotka eivät vaadi useiden säikeiden samanaikaista käyttöä, kuten Photoshop tai muut graafiset suunnittelutyökalut. Mutta kun puhutaan kaikkien ydinten maksimaalisesta kuormittamisesta intensiivisissä tuotantotehtävissä, AMD on yleensä etulyöntiasemassa vertailutestien perusteella. Lämpötehokkuus on toinen alue, jossa AMD nousee kärkeen. Otetaan esimerkiksi Ryzen 9 7950X, joka kuluttaa rajulla kuormituksella noin 30 % vähemmän virtaa verrattuna vastaaviin Intel-tuotteisiin. Tämä näkyy selvästi jäähdytystarpeissa, mikä on erityisen tärkeää niille, jotka viettävät tunteja monimutkaisten kohteiden renderöinnissä tai työskentelevät tiukkojen määräaikojen parissa.

Ydinmäärän, kellotaajuuden ja tehokkuuden tasapainottaminen räätälöidyn tietokoneen rakennuksessa

Moniydin- ja yksisäikeinen suorituskyky: Työmäärään perustuvat edut

Suorittimet nykypäivinä painivat tämän tasapainoilun välillä siitä, kuinka monta ydintä niissä on ja kuinka nopeasti kyseiset ytimet toimivat. Pelaajille yksisäikeinen suorituskyky on erityisen tärkeää. Otetaan esimerkiksi Intelin Core i5-13600K. Se tarjoaa noin 15–20 prosenttia paremmat kuvanopeudet peleissä, kuten Cyberpunk 2077, verrattuna samankaltaisiin AMD Ryzen -suorittimiin, joissa on enemmän ytimiä mutta alhaisemmat kellotaajuudet. Toisaalta taas sisällön luonnissa käytettäessä ohjelmia, kuten Blender tai DaVinci Resolve, useampien ytimien määrä todellakin tekee suuren eron. 16-ytiminen Ryzen 9 7950X saa valmiiksi 4K-videoiden renderöinnin noin 38 % nopeammin kuin 8-ytimiset mallit. Eli kaikki riippuu siitä, millaista työmäärää käyttäjä käsittelee.

Ydinmäärän ja kellotaajuuden vaikutus peleihin ja luontitehtäviin

Kellotaajuudet yli 5 GHz vähentävät huomattavasti viiveitä pelatessa, kun taas prosessoreilla, joissa on paljon ydintä (noin 12 tai enemmän), nopeutetaan tehtäviä kuten erilaisten valokuvien joukkokäsittelyä tai 3D-mallien työstämistä. Otetaan esimerkiksi Intel: niiden piirit, joissa on noin 5,8 GHz:n nousukellotaajuus, suoriutuvat yleensä hyvin 1080p-pelitestien kanssa. Toisaalta AMD:n Ryzen-suorittimet, joissa on 12–16 ydintä, yleensä pärjäävät paremmin monisäikeisessä suorituskyvyssä Cinebench R23 -testien mukaan. Monet järjestelmää rakentavat henkilöt, jotka tarvitsevat sekä peleihin että luovaan työhön soveltuvaa ratkaisua, päätyvät käytännössä jotain aivan sellaista kuin Ryzen 7 7800X3D. Se tarjoaa kohtuullisen tasapainoisen vaihtoehdon kahdeksalla ytimellä ja noin 5 GHz:n kellotaajuudella, mikä tekee siitä melko monikäyttöisen erilaisiin tietokoneen käyttötarkoituksiin, eikä se myöskään ole liian kallis.

Lämpötehokkuus, virrankulutus ja L3-välimuisti nykyaikaisissa keskussuorittimissa

Parempien tulosten saavuttaminen riippuu todella niistä arkkitehtuuriparannuksista, joita näemme nykyään. Otetaan esimerkiksi TSMC:n 5 nm valmistusprosessi, joka toimittaa virtaa uuteen Ryzen 7000 -sarjaan, tai tarkastellaan Intelin hybridiydinrakennetta. AMD on herättänyt huomiota 3D V-Cache-teknologiallaan, joka kolminkertaistaa L3-välimuistin kapasiteetin saavuttaen jopa 144 Mt kokonaisuudessaan. Pelurit ovat huomanneet tämän tekevän eron, sillä jotkin mittaukset osoittavat noin 21 % parempaa suorituskykyä peleissä, joissa välimuisti on erityisen tärkeä, kuten Microsoft Flight Simulatorissa. Toisaalta useat alan raportit osoittavat, että Intelin uusimpien sukupolvien piirit kuluttavat kovalla kuormituksella 30–40 watin enemmän virtaa. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien tarvitsee hankkia riittävän tehokas jäähdytysratkaisu halutessaan ylläpitää hyvää suorituskykyä pitkien työistuntojen aikana ilman, että sisäpuolella kasa muuttuu liian kuumaksi.

Optimaalinen vaihtoehto: parhaat prosessorit sekamainontaan ja sisällöntuotantoon

Arvostelu korkean tason prosessoreita räätälöityjen PC-rakennelmien hybridiworkloadeille

Nykyiset sekatehtävät vaativat suorittimia, jotka selviytyvät nopeasta pelikäytöstä toisaalta ja intensiivisistä sisällöntuototehtävistä toisaalta. Ota esimerkiksi AMD:n Ryzen 9 7950X, jossa on 16 Zen 4 -ytintä yhdessä vaikuttavien 5,7 GHz:n taajuustekojen kanssa. Intelin puolella uusin Core i9-14900K valitsee eri tien hybridirakenteellaan tarjoten 24 säiettä useiden tehtävien samanaikaiseen käsittelyyn. Kun rakennetaan järjestelmiä käyttäjille, jotka haluavat pelata 1440p-resoluutiossa mutta myös editoida 4K-videota, kannattaa etsiä piirejä, joissa on vähintään 12 ydintä ja taajuustekot noin 5,0 GHz tai korkeampi. Nämä ominaisuudet tekevät usein todellisen eron vaihtaessa päällekkäin vaativien sovellusten välillä koko päivän ajan.

Todellisen suorituskyvyn vertailu: Cinebench, pelaaminen ja monitehtäväisyys

Tuoreet testit osoittavat, että pelaamiseen optimoidut prosessorit saavuttavat 18 % korkeamman kuvanopeuden in Cyberpunk 2077 (1080p Ultra) verrattuna tuottavuuteen keskittyviin malleihin, kun taas sisällöntekotyömäärät suosivat prosessoreita, joissa on ₓ¥50 Mt L3-välimuisti 32 % nopeammilla Blender-renderöinneillä (PCMag 2024).

Suositukset: Parhaat prosessorit pelaajille, luojille ja monikäyttöisille käyttäjille

Erityissovellutuksiin:

• Pelien hallinta : Prosessorit 3D V-Cache -tekniikalla tarjoavat 40 % korkeamman vähimmäis-FPS:n simulaatiopelien kohdalla
• Sisällöntekojen teho : 16-ytimisestä tai useammasta ytimestä kärsivät prosessorit lyhentävät 4K-videon vientiaikaa 52% verrattuna 8-ytimisiin malleihin

Hybridikäyttäjien tulisi priorisoida prosessoreita, kuten Intelin Core i7-14700K, joka saavuttaa 97 %:n pelisuorituskyvyn vertailutasossa huippumalleihin nähden samalla säilyttäen 28 400 Cinebench-pistettä luovia tehtäviä varten. Yhdistä CPU-valinta resoluutiotavoitteisiin – suurien ydinmäärien mallit näyttävät suurempia etuja 4K-pelikäytössä, jossa GPU-kapasiteetti ei enää rajoita suorituskykyä.

UKK

Mikä on keskeinen ero peli-CPU:iden ja sisällöntekojen CPU:iden välillä?

Peli-CPU:t priorisoivat yksittäisen säikeen suorituskykyä käsitelläkseen nopeasti peräkkäisiä tehtäviä, mikä on olennaista peleissä fysiikkamoottoreissa ja tekoälylaskennassa. Sisällöntekoon tarkoitetut CPU:t puolestaan loistavat monisäikeisessä suorituskyvyssä hallitessaan tehokkaasti samanaikaisia tehtäviä, kuten videonmuokkausta ja 3D-mallintamista.

Mikä prosessori sopii paremmin tasapainoiseen pelaamiseen ja sisällöntekoon?

Prosessorit, kuten AMD:n Ryzen 7 7800X3D, tarjoavat hyvän kompromissin sekä pelaamiseen että sisällöntekoon yhdistämällä kohtuullisen ydinmäärän ja korkean kellotaajuuden.

Miten kellotaajuus vaikuttaa pelisuorituskykyyn?

Kellotaajuus vaikuttaa pelisuorituskykyyn vähentämällä viiveitä ja lisäämällä ruudukuvan vaihtonopeutta (FPS), mikä vaikuttaa siihen, kuinka sulavasti pelit toimivat, erityisesti yksittäissäikeisten skenaarioiden yhteydessä.

Miksi L3-välimuisti on tärkeä peleissä?

L3-välimuisti auttaa tehokkaassa datan hakemisessa ja vaikuttaa merkittävästi pelien suorituskykyyn, tarjoten noin 21 % paremman suorituskyvyn välimuistia intensiivisesti käyttävissä peleissä.

Kuinka valitsen prosessorin räätälöityyn tietokoneeseeni?

Valitse käyttötarkoituksen mukaan: peleihin suositellaan korkeaa kellotaajuutta; sisällöntekoon suositellaan ydinten määrää ja monisäikeisyyttä. Sekakäyttöön kannattaa tasapainottaa molemmat tekijät.